EKP:n korkopäätös: Kymmenes kerta toden sanoo
Euroopan keskuspankin torstainen korkopäätös sisälsi pitkästä aikaa pienen jännitysnäytelmän aineksia. Odotukset olivat jakautuneet sen suhteen, nostaako keskuspankki ohjauskorkoaan vai eivät, enemmistön kuitenkin povatessa yhtä nostoa. Se saatiin, sillä keskuspankki nosti keskeisiä korkojaan 25 korkopisteellä ja ohjauskorko on nyt 4,5 %:n tasolla. Nosto oli samalla kymmenes peräkkäinen.
Korkopäätöksen ensimmäisistä sanoista saatiin lyhyt perustelu päätökselle. Keskuspankin mukaan ”Inflaatio hidastuu edelleen, mutta sen odotetaan yhä pysyvän liian pitkään liian nopeana”. Viestiä sävyttämään julkaistiin inflaatioennusteet, joita nostettiin sekä tälle että ensi vuodelle energian hintojen nousun ollessa odotettua rajumpaa. Nurinkurista on, että keskuspankki voi vain sivusta seurata energiahintojen kehitystä, sillä rahapolitiikan teho on rajallinen. Energian ja ruuan hinnoista puhdistettu pohjainflaatio sen sijaan näyttää talttumisen merkkejä myös keskuspankin tuoreissa ennusteissa (2024e 2,8 % vs. kesäkuun ennuste 3,0 %). Koronnosto kuitenkin nyt tehtiin ja oli keskuspankin haukkojen vahvasti ajama, vaikka eriäviäkin mielipiteitä pääjohtaja Lagarden mukaan nähtiin.
Päätöksessä oli myös kyyhkyjä miellyttävä osio, ja se nähtiin suuntaa antavassa ohjeistuksessa. Keskuspankki antoi näkyvyyttä korkosyklin huipun saavuttamisen suhteen tekstillä “EKP:n ohjauskorot ovat nyt saavuttaneet tason, jolla ne edesauttavat tuntuvasti inflaation palaamista tavoitteen mukaiseksi kohtuullisen ajan kuluessa”. Kaikki siis viittaa siihen, että näillä tiedoilla ja ennusteilla ohjauskorko ei enää tästä nouse. Se puolestaan tarjosi enemmän informaatioarvoa sijoittajille kuin pelkkä nojaaminen datariippuvuuteen, vaikka nyt sitäkin painotettiin.
Tärkein kysymys kuuluu, mitä seuraavaksi. Ottaen huomioon nousseet inflaatioennusteet keskuspankissa tuskin keskustellaan ohjauskorkojen laskusta vielä kuukausiin, ellei hintatason muutoksissa nähdä yllätyksiä alaspäin. Koska rahapolitiikan välittymisen viipeistä on paljon puhuttu, nyt pitäisi olla malttia seurata, kuinka tehdyt koronnostot oikeasti vaikuttavat reaalitalouteen. Ennusteet osoittavat sen, että euroalueella on aineksia pysyvämmin yli kahden prosentin inflaatiolukemiin, mikä tarkoittaisi myös pitkällä aikavälillä korkeampaa (yli 3 %:n) korkotasoa.