5 syytä, miksi USA-osakkeet yliperformoivat
Helsingin pörssin mörniessä yhä useampi sijoittaja suuntaa katseensa Yhdysvaltoihin. Amerikkalaispörsseissä on oikea ralli päällä: Nasdaq -teknologiaindeksi on noussut +60 % karhumarkkinan pohjilta joulukuusta 2022. SP500 on kohonnut uusiin huippuihin. Vaikka viime aikoina europörssit ovat pärjänneet myös kohtuullisesti, finanssikriisin jälkeen Eurooppa on jäänyt selkeästi jälkeen Yhdysvalloista.
Olen usein aiemminkin sivunnut syitä, miksi europörssit ja ylipäätään muutkin maailman pörssit ovat jääneet USA:sta jälkeen.
i) Amerikkalaisyhtiöt ovat kannattavampia. SP500-indeksin oman pääoman tuotto on vajaa 20 %, kun muualla maailmassa tuotot vaihtelevat 10-13 % maastossa. Amerikkalaisen firman investoitu dollari tuottaa siis paremmin kuin vaikkapa eurooppalaisen firman investoitu euro.
ii) USA-firmat kasvavat nopeammin. SP500-indeksin osakekohtainen tulos on noussut +185 % (per ennusteet) sitten vuoden 2006, eli noin 6 % vuodessa. Vastaavalla ajanjaksolla, mistä dataa on saatavilla, MSCI World ex USA -indeksin (eli maailman osakkeet ilman amerikkalaisosakkeita) tulos on kasvanut vaatimattomat +32 %. Tulostaso on edelleen alemmalla tasolla, kuin ennen finanssikriisiä.
iii) Amerikkalaisosakkeista maksetaan alati leveämpiä kertoimia. Tämä on osin perusteltua, koska pääoman tuotto ja tuloksen kasvunopeus ovat nopeampia. Siten tähän päivään tuodut kassavirrat ovat arvokkaampia, kuin muissa pörsseissä. Mutta, arvostuskertoimet eivät voi venyä ikuisesti. SP500-indeksin 12kk päähän ennustettuihin tuloksiin pohjautuva P/E-luku oli 15x vuonna 2006, tänään 21x. Vajaan 6 % tuloskasvun lisäksi sijoittajat ovat saaneet siis melkein 2 % vuodessa arvostuskertoimien venymistä. Mikäli seuraavan kymmenen vuoden aikana USA-osakkeiden arvostus laskisi kohti muun maailman tasoa (15x), tulisi osakkeiden vuotuiseen tuottoon vastaavasti -3 % jarru.
iv) Amerikan pörssit ovat dynaamisempia, dynaamisemmassa taloudessa. Sosiaalisen median alustat, ekosysteemit ja nyt viimeisimpänä tekoälyinnovaatiot tulevat Amerikasta. Me kaikki törmäämme Microsoftin, NVIDIAn tai Applen tuotteisiin tietäen tai tietämättä päivittäin. Sen sijaan Kiina on painanut suohon omat teknojättinsä Tencentin ja Alibaban. Eurooppa osaa hidastaa ja säädellä kehitystä, mutta se ei osaa synnyttää teknologiajättejä. Eurooppalaiset pistävät säästönsä käteiseen: täällä makaa 14 biljoonaa euroa pankkitileillä. Sen sijaan USA:ssa säästöjä laitetaan aggressiivisemmin osakkeisiin ja niillä rahoitetaan uusia start upeja. Euroopan listautumismarkkina on lakastunut ja private equity-firmat lähinnä ostelevat firmoja ulos pörsseistä. Kaiken kukkuraksi Yhdysvaltain talous kasvaa nopeiten maailmassa pidemmän päälle, kiitos kasvavan väestön ja kohtuullisen tuottavuuden kasvun.
v) Amerikkalaispörsseistä on tullut koko maailman pörssi. SP500-indeksi vaikuttaa reagoivan herkästi globaaliin likviditeetin kehitykseen. Kiinan talouskasvumallin epäonnistuessa merkittävin haastaja Yhdysvaltain taloudelle ei näytä samanlaiselta uhkalta kuin ennen. Yhdysvaltoihin virtaa valtavasti muun maailman säästöjä, ja Yhdysvaltain osakemarkkinoista on tullut käytännössä koko maailman osakemarkkina. Niin kauan kuin nämä virrat eivät käänny, jenkkipörssejä paisuttaa entisestään muiden maiden himo Amerikan finanssiomaisuutta kohtaan.
Arvostuskertoimien palaaminen 15x maastoon jarruttaisi kokonaistuottoa
USA-osakkeidenkin tuloskasvu on ollut pidemmän päälle ”vain” +6 % (analyytikoiden konsensus EPS 1997–2024. Toteutunut tulos on kasvanut noin 6,5 % viimeiset 70 vuotta mitä Bloombergilta saa dataa). Tässä on luonnollisesti huomioitu jo omien osakkeiden ostot. SP500-indeksin osinkotuotto on kämäset 1,3 %. Vaikka tuloskasvu jatkuisi samalla radalla (huolimatta maailmantalouden, missä tulokset tehdään, vääjäämättömästä trendikasvun hidastumisesta...) pelkkä arvostuskertoimien palaaminen 15x maastoon jarruttaisi kokonaistuottoa. USA-osakkeissa on siis pakko uskoa erinomaisen suorittamisen jatkumiseen myös pitkälle tulevaisuuteen.
Muu maailma tuskin seisoo loputtomasti tumput suorana, kun amerikkalaiset teknojätit keräävät kaiken mammonan. Kiinalaisten ja eurooppalaisten ideaalitilanne tuskin on amerikkalaisten tekoälyjättien totaalinen dominanssi. Teknojättien dominanssi ei naurata edes Yhdysvalloissa. Esimerkiksi Epic Gamesin toimitusjohtaja Tim Sweeney, joka usein kritisoi teknojättejä (joskin Epicillä on oma lehmä ojassa), tviittasi viimeksi tiistaina ”teknojättien muodostaneen monopolin ja ryöstäneen mahdollisuuden muilta yhtiöiltä ja markkinoilta”.
Teknojättien, tai ”Magnificent8” kuten jälkiviisaasti voittajajoukkoa kuten Applea, Microsoftia ja NVIDIAa kutsutaan, menestys ei toki selitä kokonaan USA-pörssien menestystä. Mutta ilman niitä yhdysvaltalaisosakkeiden olisi vähemmän häikäisevää. SP500:sen viimeisen 10 vuoden tuotto ilman ”Mag8”:ia olisi +155 %, kun SP500 indeksi (missä megayhtiöiden paino on jo 30 %) tuotto on ollut +230 %). Vastaavasti Euroopan Stoxx 50 on tuottanut vain +60 %, mutta esimerkiksi Japanin Nikkei225 +180 %, vastaavalla ajanjaksolla.
Magnificent-joukko on kaksiteräinen miekka
USA-pörssien tulevien tuottojen kannalta Magnificent-joukko on kaksiteräinen miekka. Ne ovat eittämättä maailman parhaita firmoja. Samalla ne toimivat valtavilla markkinoilla, jotka houkuttelevat jatkuvaa kilpailua, haastoa ja regulaattorien katseita. Ne kilpailevat myös toisiaan vastaan. Esimerkiksi Microsoft tuskin haluaa loputtomasti olla riippuvainen NVIDIAn supertietokoneista, joilla NVIDIA vuolee tällä hetkellä kultaa vaan Microsoft kehittää omiakin chippejä.
Teslan pitkän aikavälin kilpailuedut kiinalaisten halppissähköautojen vyöryä vastaan ovat kysymysmerkki, vaikka Tesla-fanit näkevät yhtiössä muutakin kuin perinteisen matalan pääoman tuoton autoalan haastajan. Applen ydintuote, iPhone, ei kasva ja se kohtaa kasvavaa vastatuulta Kiinassa. Alphabet ei ole saanut merkittäviä uusia rahavirtoja Google-hakukoneensa rinnalle, ja ChatGPT:n haasto Googlen mainosten infestoimille hakusivuille on mielenkiintoinen. Amazon on loputtomassa investointisodassa jokaista maailman kauppaa vastaan, ja kruununjalokivi AWS:än takana hengittää Microsoftin pilvipalvelut (en kyllä keksi, kuka voisi uskottavasti haastaa Microsoftia tällä hetkellä...).
Sijoittajilta haasteet eivät ole jääneet huomaamatta. Ironisesti viimeisen puolen vuoden aikana jopa Hesuli on kehittynyt paremmin (-1 %) kuin Tesla (-27 %), Apple (-8 %) ja Alphabet (-2 %).
Osakepoimijalla on mahdollisuuksia myös muualla maailmassa
USA-pörssien imiessä sijoittajien huomion ja pääomat, tarjoutuu osakepoimijalle mielenkiintoisia mahdollisuuksia muualla maailmassa. Osakkeita saa halvalla, eikä niistä ole kauheaa kilpailua Euroopassa tai Suomessa.
Sentimentti on etenkin kotipörssissä surkea. Vielä muutama vuosi sitten nousumarkkinassa sijoittajat uhosivat, miten he aikovat ostaa osakkeita dipistä. Nyt kun dippiä on tarjottu dipin perään, on huutelijat vähissä. Nämä ovat hyviä aikoja kasata omistusta laadukkaissa kotimaisissa firmoissa.