UB Uusiutuva Energia: Vihreällä siirtymällä tuottoa

UB Uusiutuva Energia on ylösajovaiheessa oleva erikoissijoitusrahasto, joka sijoittaa uusiutuvan energian kehityshankkeisiin ja voimalaitoksiin, erityisesti tuuli- ja aurinkovoimaloihin. Muita potentiaalisia sijoituskohteita sillä ovat esimerkiksi sähkön varastointiin ja vetyyn liittyvät energiaratkaisut. Rahaston tavoitteena on saavuttaa noin 6–9 % vuotuinen tuotto pitkällä aikavälillä, mistä sillä ei tässä vaiheessa ole luonnollisesti vielä näyttöjä.

Inderesin palvelussa UB Uusiutuvalle Energialle on avattu erillinen rahastosivu. Se mahdollistaa rahaston seurannan pörssiyhtiöiden tavoin inderes.fi-alustalla. Inderes tarjoaa UB Rahastoyhtiölle sivuston ja mahdollisuuden rahaston omien sisältöjen julkaisuun alustalla. Palvelua täydentävät säännölliset inderesTV:n haastattelut.

UB Uusiutuva Energia -rahastoa voi alkaa seurata täältä.

Fokus Pohjoismaissa ja Baltiassa

UB Uusiutuva Energia sijoittaa energiamurroksen ja vihreän siirtymän synnyttämään kasvavaan markkinaan. Rahaston sijoituskohteita ovat erityisesti tuuli- ja aurinkovoimalat, mutta sijoituksia voidaan tehdä myös esimerkiksi energian varastointiin ja vetyyn liittyvään insfrastruktuuriin. Rahaston salkunhoitajien kanssa käymiemme taustakeskusteluiden perusteella alussa kehityspaino tulee olemaan tuulivoimassa.

Sijoitukset ovat lähtökohtaisesti pitkäjänteisiä, ja niissä pääpainona ovat Pohjoismaat ja Baltian maat. Mandaattina sillä on koko Eurooppa. Koska rahasto on vasta perustettu syksyllä 2023 ja käynnissä on ylösajovaihe, sillä ei toistaiseksi ole merkittäviä sijoituksia ja pääomia.

UB Uusiutuva Energia tavoittelee noin 6–9 prosentin vuotuista tuottoa pitkällä aikavälillä, mikä tulee perustumaan rahaston mukaan kehityshankkeista syntyvästä arvonnoususta sekä energiamyynnistä saataviin tuloihin. Mahdolliset tuotot rahasto sijoittaa uudelleen, mikä käytännössä tarkoittaa, että sijoittajalle rahastosta muodostuva kokonaistuotto perustuu merkintä- ja lunastushinnan väliseen erotukseen.

Rahaston salkunhoitotiimin muodostavat Staffan Söderholm, Tapio Nuotio sekä Heikki Kauppinen, jotka tekevät rahaston puitteissa yhteistyötä myös muiden United Bankersin sisarrahastojen, kuten UB:n metsärahastojen, kanssa: esimerkiksi rahaston omat kehityshankkeet on tarkoitus toteuttaa pääosin UB:n metsärahastojen omistamilla alueilla, mikä nopeuttaa tuuli- ja aurinkovoimaloiden tarvitsemien maa-alueiden hankintaa ja aikaistaa sekä rahaston arvonluonnin että sähkönmyynnin alkamista. Yhteistyötä suunnitellaan myös UB:n kiinteistörahastojen kanssa.

Vihreä siirtymä tulee

Niin sanotun vihreän siirtymän arvioidaan johtavan merkittävään teollisten investointien kasvuun. Pelkästään Suomessa siihen liitetyt investointiaikeet ovat kohonneet Elinkeinoelämän keskusliiton keräämien tietojen mukaan 140 miljardiin euroon. Niistä kaikki ei oletettavasti tule saamaan tuulta alleen, sillä kyse on vasta aikeista eikä varsinaisista investointipäätöksistä. Voimakkaasti kohonnut korkotaso, sähkön hinnan epävakaus ja yleinen epävarmuus ovat panneet suunnitellut hankkeet uudelleen mietintään (KL 21.9.2022). Toteutukseen vihreä siirtymä vaatii myös merkittäviä investointeja esimerkiksi sähkön siirtokapasiteettiin.

Suomen sähköjärjestelmän kantaverkon toimivuudesta ja ylläpidosta vastaavan Fingridin skenaarioissa uusiutuvan energian tuotanto ja kysyntä tulevat kasvamaan huomattavasti tulevaisuudessa liikenteen, teollisuuden ja lämmityksen sähköistymisen myötä. Fingrid olettaa, että tästä kasvusta suurin osa katetaan lisääntyvällä tuuli- ja aurinkovoiman tuotannolla.

EK:n listauksen mukaan merkittävin osa energiateollisuuden investointiaikeista kohdistuukin nykyisellään tuulivoimaan. Maailmanlaajuisesti tarkastellen Suomeen rakennettiin Suomen tuulivoimayhdistyksen mukaan vuonna 2022 kuudenneksi eniten tuulivoimaa. Edellä olivat Kiina, USA, Brasilia sekä Saksa ja Ruotsi.

Valtaosa lähivuosina toteutettavista tuulivoimahankkeista on maatuulivoimaa, sillä merituulivoiman rakentaminen on siihen verrattuna toistaiseksi selvästi kalliimpaa. Fingridin mukaan Suomen suurien merituulivoimahankkeiden suunnitellaan toteutuvan pääasiassa vasta 2030-luvun alkupuolella. Suomen etuna tuulivoiman hyödyntämisessä ovat esimerkiksi sellaiset tekijät kuin litteä maa, tukeva maaperä ja hyvät tuuliolosuhteet.

Kysynnän täytyy kasvaa

Sijoittajan on hyvä muistaa, että voimakkaasti kasvussa oleva uusiutuvan energian rakentaminen voi asettaa markkinoille tulevaisuudessa myös haasteita: Esimerkiksi tuulisina ajanjaksoina markkinoille syntyy herkästi ylikapasiteettia, mikä laskee sähkön hintaa. Tästä syystä energian varastoinnin ratkaisut sekä myyntisopimusten rakenteet tulevat olemaan merkittävässä roolissa energiantuotannon tavoitteiden saavuttamisen kannalta ja riittävän korkean sähkön myyntihinnan varmistamiseksi.

Suomen Tuulivoimayhdistyksen mukaan varovaisestikin laskettuna parhaillaan suunnittelussa olevat tuulihankkeet tuottaisivat sähköä vuodessa yli 450 TWh, joka ylittää selvästi Suomen tämänhetkisen sähkönkulutuksen vuodessa (85 TWh). Uuteen tuotantoon investoiminen on haasteellista, ellei kysyntä kasva, mikä vuorostaan vaatii vähäpäästöisen teollisuuden huomattavaa kasvua.

Fossiilisista polttoaineista luovutaan sähkön ja lämmön tuotannossa

Kirjoittamattakin selvää on, että ilmastonmuutoksen hillitsemisessä yhteiskuntien sähköistyminen ja energian päästöttömyys ovat keskeisessä roolissa. Nykyiseen hallitusohjelmaan on kirjattu, että uusiutuvan energian osuutta energiantuotannossa kasvatetaan ja hallitus edistää toimia, joiden avulla fossiilisista polttoaineista luovutaan sähkön ja lämmön tuotannossa viimeistään 2030-luvulla.

UB Uusiutuva Energia -rahaston salkunhoitotiimin ensimmäinen haastattelu nähdään lokakuussa inderesTV:ssä.