Tuloskausiennakko Q1’24: Puolustustaistelu jatkuu

Helsingin pörssin Q1-tuloskausi on pian käynnistymässä. Lähtökohdat tuloskauteen ovat vaisut taloustilanteen pysyttyä heikkona Suomessa ja yleisemmin Euroopassa. Liikevaihdot ovatkin olleet paineessa vielä suhteellisen vahvaan vertailukauteen nähden, ja kannattavuuksia pyritään puolustamaan aiemmin tehdyillä säästötoimilla. Odotamme keskimääräisen pörssiyhtiön tuloksen pysyneen käytännössä vertailukauden tasolla ja yhteenlasketun tulossumman laskeneen edelleen selvästi. Oman kitkerän lisämausteen Q1:lle (ja myös Q2:lle) toi Suomessa lakkoilu, jotka aiheuttivat harmia erityisesti vientiyhtiöille. Näkymissä tuskin nähdään vielä laajamittaisia muutoksia, mutta loppuvuonna odotetun elpymisen suhteen riskit ovat nousseet koronlaskujen antaessa odottaa itseään.

Tuloskehitys junnaa alkuvuonna paikoillaan

Odotamme seuraamiemme noin 150 pörssiyhtiön keskimääräisen operatiivisen tuloskasvun olleen Q1:lla noin +1 %, eli odotamme tuloskehityksen junnaavan vielä alkuvuonna paikoillaan. Ennuste vastaa käytännössä Q4:llä toteutunutta tasoa, mikä lieneekin järkevä vertailutaso. Talouskehityksessä ei ole nähty piristymistä ja liikevaihtojen odotetaan edelleen laskevan, joten isossa kuvassa kysymys on edelleen puolustustaistelusta. Yleisesti huomionarvoista on, että Q1’23-vertailukausi oli vielä varsin hyvä kysyntätilanteen heikennyttyä yleisesti vasta keväällä 2023. Siten kustannustehokkuutta on pitänyt parantaa, jotta tulostasoa voidaan edes puolustaa. Yhtiöt tekivätkin viime vuoden aikana merkittäviä tehostamistoimia, joilla on pyritty tukemaan kannattavuutta pääosin vaisussa kysyntäympäristössä. Kustannusinflaation osalta piikki on jo selvästi takana, mutta painetta kannattavuuksille tämä aiheuttaa edelleen. 

Absoluuttisen euromääräisen tuloksen odotamme laskevan selvästi, missä taustalla on suurien yrityksien ongelmat. Tuloksien yhteissummaa vetävät ennusteissa voimakkaimmin alaspäin Neste, Outokumpu, Fortum sekä suuret metsäyhtiöt UPM ja Stora Enso. Positiivisella puolella suurimpia ovat Nokia ja Wärtsilä. Huomionarvoista on, ettei Nordea ole mukana liiketulossummassa pankkirakenteensa takia.

 Lähde: Inderes 7.4.2024. Graafissa on huomioitava, että monet yhtiöt raportoivat tuloksensa puolivuosittain ja seurantaan on tullut uusia yhtiötä. Tilastollisesti otos on pieni, eivätkä luvut ole vertailukelpoisia.

Isossa kuvassa taloustilanteessa ei ole tapahtunut suuria muutoksia alkuvuoden aikana pörssiyhtiöille merkittävillä alueilla. Eurooppa painii edelleen taantuman partaalla ja Kiinan tilanne on heikko, mutta Yhdysvalloista on ollut tarjolla vetoapua. Vaikka varsinaista heikennystä taloustilanteessa ei ole juuri tapahtunut, odotettu positiivinen käänne vaikuttaa siirtyneen edelleen eteenpäin. Lisäksi Suomen taloustilannetta on heikentäneet poliittiset lakot, jotka ovat häirinneet erityisesti useiden vientiyhtiöiden Q1:stä ja negatiivisia kerrannaisvaikutuksia on tulossa vientiyhtiöille myös Q2:lla (myöskään lakkojen jatkumista jossain muodossa ei voi vielä poissulkea). Vuoden 2024 ennusteet ovatkin pysyneet laskutrendissä Q1:n aikana ja tämä on heijastunut lievempänä myös vuoteen 2025.

 

Näkymiin on tullut aste enemmän epävarmuutta

Tilinpäätöksien yhteydessä annetut ohjeistukset ovat toistaiseksi pääosin voimissaan, mutta lakkojen takia olemme nähneet jo joitakin negatiivisia tulosvaroituksia. Vuoteen 2024 lähdettiin toiveikkaina siitä, että talouskasvu voisi piristyä H2:lla, kun koronlaskut parantaisivat jälleen kuluttajien tilannetta ja luottamusta sekä investointihyödykkeiden kysyntää. Tämä olisi ollut erityisen tärkeää investointivetoiselle Helsingin pörssille. Useiden yhtiöiden ohjeistukset vaikuttivat myös nojaavan loppuvuonna odotettuun kysyntätilanteen piristymiseen, mihin liittyvä epävarmuus on kasvanut koronlaskujen antaessa odottaa itseään. Vielä vuodenvaihteessa korkojen odotettiin laskevan varsin jyrkästi vuoden 2024 aikana, mutta nämä toiveet ovat laimentuneet selvästi vuoden edetessä. Euroopassa taloustilanne kaipaisi kovasti korkojen laskujen tuomaa piristystä, joten näkymä on tässä mielessä heikentynyt. 

Positiivisella puolella kustannusinflaatio on rauhoittunut ja kulupaineet yleisesti hellittäneet, mikä helpottaa kannattavuusparannuksia merkittävästi. Palkkainflaatio aiheuttanee kuitenkin haasteita ainakin tietyillä toimialoilla. Silti päähuolet ovat edelleen selvästi liitännäisiä kysynnän ja liikevaihtojen kehitykseen vaikeassa taloustilanteessa. Talouskasvun ollessa edelleen erittäin heikkoa, vaikuttavat yleiset tuloskasvuodotukset edelleen varsin korkeilta. Kehitystä kuitenkin helpottavat loppuvuonna heikentyvät vertailukaudet. 

 Tuloskehitystä ja tuloskasvuodotuksia on luotettavampaa seurata niiden yhtiöiden osalta, joiden tulos on positiivinen. Silloin yhtiöjoukosta poistuu 20–30 % tappiollisista yhtiöistä (joko ennuste tai toteuma), joiden tuloskehitystä on yleisesti hankalampi ennustaa ja laskea objektiivisesti (kasvu negatiiviselta luvulta). Alla olevasta graafista nähdään, että tässä ryhmässä tuloskasvuodotukset ovat astetta maltillisempia. Parannuksia odotetaan erityisesti kannattavuuksien kautta, mihin edellytyksiä on luotu viime vuonna säästötoimien muodossa.  

 Helsingin pörssin arvostuskuva on varsin houkutteleva

Maailmalla osakemarkkinat ovat jatkaneet vahvaa vetoa. Euroopassa ja Yhdysvalloissa pääindeksit ovat nousseet noin 10 % vuoden alusta. Helsingin pörssi on jatkanut alisuorittamistaan tuottoindeksin ollessa hieman plussalla, mutta viime aikoina meno on parantunut myös Helsingissä. Kotimaisen pörssin tuotto-odotusta tukevat kuitenkin suhteellisen alhaisen tulostason ja arvostustason yhdistelmä. 

Refinitivin konsensukseen perustuva Helsingin pörssin 12 kuukautta eteenpäin katsova P/E-luku on nyt noin 13x, kun 2000-luvun mediaanitaso on ollut noin 14x. Konsensusennusteissa lienee edelleen lievää painetta alaspäin, mutta arvostus on silti maltillinen. Toteutuneilla tuloksilla Helsingin pörssin keskimääräinen P/E on noin 16x eli 2000-luvun keskimääräisen tason tuntumassa, mutta nyt pohjalla on vuoden 2023 vaisu tulostaso.

Parhaiten Helsingin pörssin arvostuksen kuumemittarina toimii mielestämme edelleen perinteinen keskimääräinen P/B-luku, joka on nyt noin 1,5x. P/B-luku on selvästi alle 2000-luvun mediaanitasonsa (1,7x–1,8x), mikä kertoo odotuksien olevan maltillisia. Helsingin pörssin kokonaisuutta tarkastellessa perinteinen P/B-luku toimii edelleen hyvin, koska liiketoimintojen keskimääräisissä pääomantuotoissa ei ole tapahtunut hurjaa muutosta pörssin rakenteen muutoksesta huolimatta. Perinteisesti näillä tasoilla Helsingin pörssiin sijoittaminen on tuottanut hyviä tuloksia, mutta historia ei ole tae tulevasta. Mielestämme nykyinen arvostustaso tarjoaa kuitenkin onnistuneelle osakepoiminnalle erittäin hyvät edellytykset erityisesti keskipitkällä aikavälillä, kun talous- ja tuloskehitys saadaan lopulta nousuun.