Korot ovat nousseet, mutta onko se uusi normaali?
Keskuspankit lisäävät jarrua ohjauskoron laskuissaan ja 10-vuotisen velkakirjan korot ovat nousseet ympäri maailman. Paluu 2010-luvun nollakorkoihin tuntuu kovin kaukaiselta, mutta onko sitä näköpiirissä?
Viime vuosikymmenen nollakorkoaika kesti sen verran pitkään, että osalla, etenkin tuolloin ensimmäisen asuntolainansa ottaneilla, siitä muodostui normaali olotila. Olin itsekin pitkään sitä mieltä, että nollakorkojen suosta ei niin vaan saa saapastaan pois, kun se sinne on kerran vajonnut. Nyt olen eri mieltä.
Ihan ensinnä on syytä muistuttaa, että vaikka siltä saattoi tuntua, 2010-luvun nollakoroilla (jotka olivat alimmillaan 800 vuoteen, ei ollut mitään tekemistä normaalin kanssa. Kaikkia hämmensi, kun koroissa mentiin negatiivisen puolelle, mutta siihen tottui. Korkojen lasku johtui pitkälti talouden disinflatorisista tekijöistä, kuten 1) finanssikriisin poikkeuksellisen syvä taantuma ja siitä alkanut hidas elpyminen, 2) takkuileva toipuminen yksityisen sektorin taseissa, 3) luottokannan hidas kasvu matalista koroista huolimatta ja 4) vyön kiristäminen julkisessa taloudessa. Yleinen uskomus tuolloin oli, että yksityisen ja julkisen sektorin hidas toipuminen saataisiin vauhtiin nollakoroilla ja QE:lla, mutta se osoittautui vääräksi, ja muistan itsekin kirjoittaneeni monen monituista kertaa tehottomasta rahapolitiikasta. Velkakirjakorot sen näyttivät: jotain oli mennyt pieleen politiikkavirityksessä.
Tällä hetkellä tilanne on toinen. Toisin kuin finanssikriisin jälkeen, nyt toipuminen koronapandemiasta oli nopeaa ja monessa suurtaloudessa ollaan lähellä täystyöllisyyttä.
Yksityisen sektorin taseetkin ovat paremmassa kunnossa ja vaikka korot ovat edelleen suhteellisen korkealla tasolla, luotonannossa on nähty kasvun merkkejä. Myös talouden rakenteissa on nähty muutoksia ja neutraalia korkoestimaatteja on yleisesti nostettu, eli rahapolitiikka ei ole nykytasolla niin kiristävää kuin se olisi ollut 2010-luvulla. Lisäksi isot trendit, kuten julkisten alijäämien kasvu, demografia ja deglobalisaatio, puhuvat pysyvämmin korkeiden korkojen puolesta. Se lienee myös hyvä teema myös talousvuodelle 2025: kaksi on uusi nolla.
Kuvio. Korkotasot vs. estimaatit neutraalista korkotasosta eri keskuspankeissa, ero %-yksikköä. Lähde: TS Lombard.
Popular Articles




