Yritysten ilmastotavoitteisiin vaadittavien investointien ajoittaminen ja kokoluokka vielä toistaiseksi hämärän peitossa

Kestävään kehitykseen liittyvät toimintamallit vaikuttavat tulevaisuudessa yrityksiin entistä enemmän. Pariisin sopimuksen mukaiset 1,5 asteen ilmastotavoitetiekartat tulevat pakollisiksi suurille yrityksille vuodesta 2027 eteenpäin. Tämän tuo mukanaan EU:n CSDDD lainsäädäntö, jossa sanktio väärintoiminnasta voi olla 5 % globaalista liikevaihdosta. CSDDD:stä tarkemmin täältä.

Niin sanotun EU:n taksonomian odotetaan vaikuttavan mm. pääoman allokointiin, mikä tarkoittaisi mahdollisesti alempia rahoituskustannuksia yrityksille, joiden taksonomiaprosentti on korkea. Oletamme myös, että lainsäädännön muutosten riski on alhaisempi toiminnoissa, mitkä ovat taksonomian mukaisia. Rahoituksen saatavuus voi olla myös helpompaa.

Olemme tarkastelleet sekä ilmastotavoitteita että taksonomiakehitystä suurten, yli 500 henkilöä työllistävien yhtiöiden osalta. Yksittäiset raportit löytyvät yhtiösivuilta inderes.fi alustalla.

Esimerkki Inderesin ilmastotavoite- ja taksonomia-analyysistä, Fortum

Ilmastotavoitteiden ja liitännäisinvestointien läpinäkyvyys kasvaa

Ensi vuoden keväästä eteenpäin pörssin päälistan suurten yritysten olisi jo annettava jonkin verran julkista tietoa muun muassa päästötavoitteistaan. Käytännössä odotamme tietoa tavoitteista sekä mahdollisista liitännäisinvestoinneista ja /tai liiketoimintamallin muutoksista. Varsinkin päästöintensiivisillä toimialoilla tavoitteiden saavuttaminen voi tarkoittaa laajojakin muutoksia toiminnoissa.

Teimme arvion vajaan 70 päälistayrityksen ilmastotavoitteista. Julkiseen vuosiraportointiin perustuen näistä yrityksistä reilulla 50:llä on päästövähennystavoite. Olemme laskeneet tavoitteeksi joko suoran päästövähennystavoitteen tai energiankäytön vähennystavoitteen.  Pariisin sopimuksen mukainen ilmastotavoite oli noin 30:lla yrityksellä. Tähän laskimme mukaan ne yritykset, joiden tavoitteen on hyväksynyt ulkopuolinen taho, käytännössä niin sanottu Science based target initiative (SBTi).

Toistaiseksi konkretiaa ilmastotavoitteiden osalta on keskimäärin rajoitetusti

Keskimäärin arvioimme, että niin sanottujen scope 1 (päästöt mitkä aiheutuvat omasta energiantuotannosta) ja scope 2 (ostetusta sähköstä ja lämmityksestä tulevat päästöt) päästöjen vähentämisohjelmat ovat suhteellisen selkeitä. Tämä johtuu siitä, että näitä päästöjä yritysten on suhteellisen helppo kontrolloida. Muun muassa  Pohjoismaissa vähäpäästöisempiä ratkaisuja on saatavilla järkevään hintaan ja päästöjen vähentäminen perusenergiantuotannosta etenee.  Toki, energiaintensiivisillä toimialoilla, kuten metsäteollisuudessa, lisätietoa päästövähennysten toimenpiteistä tarvitaan. Näissä yrityksissä investointitarve voi kasvaa merkittäväänkin mittaluokkaan.

Scope 3 päästöt, eli mm. alihankintaketjusta tai tuotteiden loppukäytöstä tulevat päästöt ovat selkeästi hankalampi kenttä. Näihin liittyvien päästötavoitteiden hallinta ja liitännäistoimenpiteet jäivät vielä monilta osin arvoitukseksi. Toistaiseksi meillä ei ole näkyvyyttä mm. siihen, miten alihankkijoilta vaaditut päästövähennystavoitteet vaikuttavat tuotteiden hintaan. Selkeämpää tietoa odotellaan joissain tapauksissa myös siitä, kuinka tuotteita koskevat päästövähennystavoitteet ovat linjassa myynnin kasvupotentiaalin kanssa.

Taksonomian pääomamenot eivät täysin heijastele ilmastotavoitteisiin panostamista

Taksonomiaraporttien pääomamenoja arvioimalla voi saada jonkinlaisen kuvan siitä, minkälaisia investointeja päästövähennyksiin ja taksonomian mukaisiin toimintoihin ollaan tekemässä. Toistaiseksi  Pariisin sopimuksen mukaisen ilmastotavoitteen asettamista yrityksestä noin kolmasosan taksonomiapääomamenot ovat nolla. Tulkintamme mukaan pääomamenoissa pitäisi näkyä investoinnit vähäpäästöisyyteen. Oletuksemme on myös, että taksonomiaraportoinnin lopullinen tulkinta on vielä kesken ja raportoinnin luonteesta johtuen kaikki vähäpäästöisyysinvestoinnit eivät välttämättä näy taksonomian mukaisissa pääomamenoissa. Näin ollen jäämme odottamaan miten päästövähennykset alkavat mahdollisesti näkyä taksonomiainvestoinneissa (CAPEX). 

Korkea taksonomian mukainen liikevaihto ei välttämättä laske rahoituskustannuksia

Olemme myös seuranneet vuoden 2023 liikevaihdon taksonomiaprosentteja ja tarkastelleet mahdollisia vaikutuksia yritysten rahoituskustannuksiin. Taksonomian yksi tarkoituksista oli ohjata pääomaa kestävämmille toiminnoille. Odotuksemme näin ollen oli, että korkea taksonomiaprosentti voisi näkyä rahoituskustannuksissa ja näin helpottaa tilannetta varsinkin korkean korkotason aikana. Emme kuitenkaan toistaiseksi ole havainneet suoraa ja systemaattista yhteyttä taksonomiaprosenttien ja rahoituskustannusten välillä. Uskomme kuitenkin, että taksonomian rooli tulevaisuudessa kasvaa, joten näemme että tilanteen seuraaminen jatkossa on järkevää.