Yritysvastuudirektiivin vaikutukset Helsingin pörssin suuryrityksiin pääsääntöisesti maltillisia

Yritysvastuudirektiivin tuomat mahdolliset muutokset Helsingin pörssin yrityksissä ovat osittain linjassa arvioitujen vihreän siirtymän ja kauppapoliittisten vaikutusten kanssa. Yhdessä nämä voivat näkyä liiketoiminnan rakenteen, alihankintaketjun sijainnin tai kustannusten muutoksina. Ilmastotavoitteen asettamisen vaikutusten seuranta lienee yksi konkreettisimmista sijoittajaa kiinnostavimmista asioista.

Paljon puhuttu Euroopan Unionin yritysvastuudirektiivi on hyväksytty Euroopan parlamentissa. Direktiivillä on suoria vaikutuksia eurooppalaisiin suuryrityksiin sekä Euroopan ulkopuolisiin EU:n alueella toimiviin suuryrityksiin. Vuodesta 2027 laki koskee yrityksiä, joilla on yli 5000 työntekijää ja globaalisti 1500 MEUR liikevaihtoa, vuodesta 2028 mukaan otetaan yli 3000 työntekijän yritykset, joilla on yli 900 MEUR:n liikevaihto ja vuodesta 2029 yritykset, joilla on yli 1000 työntekijää ja 450 MEUR:n liikevaihto. Pienemmille yrityksille lankeaisi vastuullisen toiminnan todentaminen suuryritysten ollessa heidän asiakkaitaan.

Direktiivillä pyritään luomaan vastuullisempaa liiketoimintaa ja tasavertaisempaa markkinaa

Varsin ronskisti tiivistettynä direktiivin mukaan yritysten on muun muassa huolehdittava, että heidän arvoketjussaan arvioidaan ihmisoikeus- ja ympäristöriskit ja estetään riskien toteutuminen. Lisäksi yritysten pitäisi rakentaa selkeä tiekartta tarvittavista päästövähennyksistä, jotta yritykset osaltaan tukisivat ilmastonmuutoksen rajoittamista 1,5 asteen lämpenemisskenaarioon. Direktiivissä määritellään myös sanktiomekanismi, ja sanktio voi olla jopa 5 % globaalista liikevaihdosta (arviomme mukaan epätodennäköinen skenaario toteutumasta vahingon tapahtuessa).

Vaikutukset Helsingin suuryrityksiin maltillisia, mutta yllätyksiä voi tulla

Direktiivi tuo sijoittajalle toki läpinäkyvyyttä yritysvastuuseen, mutta myös tarpeen uudentyyppisten riskien ja mahdollisuuksien seuraamiselle - ainakin aluksi. Avoimia kysymyksiä riittää, alkaen siitä, että vaateiden sisällyttäminen muun muassa julkisiin hankintoihin on vielä kysymysmerkki. Samoin vaateiden käytännön tulkinta on luonnollisesti moninainen, joskin standardoituja vastuullisuusriskienhallintakäytänteitä on rakennettu yrityksissä jo pidemmän aikaa.

Oletamme myös, että eri sidosryhmillä on erityyppisiä näkemyksiä huolellisuusvelvoitteen täyttymisestä ihmisoikeus- ja ympäristöasioista. Tämän takia uskomme, että direktiivin tulkinta voi tuoda yllätyksiä jopa vastuullisuustyötä pitkään tehneille suomalaisyrityksille.

Konkreettisimpana asiana ilmastotavoitteen asettaminen, siihen liittyvät muutokset ja kustannukset ovat jo suuryrityksissä Inderesin seurannan alla. Ensimmäisen aallon yrityksistä lähes kaikilla on 1,5 asteen mukainen ilmastotavoite. Useammalta toimijalta odotamme kuitenkin edelleen lisätietoja tavoitteen aiheuttamista mahdollisista liiketoimintamuutoksista ja/tai kustannuksista, jotta mahdolliset ennustettavat taloudelliset vaikutukset olisivat arvioitavissa.

Taulukko 1: Yritysvastuudirektiivin ensimmäisen vaiheen kattavuus yrityksittäin Helsingin pörssissä sekä yritysten asettamat ilmastotavoitteet. Tiedot vuoden 2023 liikevaihdon ja henkilöstömäärän mukaan.

Kokonaisuutena yritysvastuudirektiivin vaikutukset maltillisia suhteessa vihreän siirtymän ja kauppapolitiikan aiheuttamiin muutoksiin

Koska yritykset voivat tulkita lain edellyttämien toimenpiteiden määrää ja laajuutta melko laveasti, tulevat myös yrityskohtaiset kustannukset ja muutostarpeet poikkeamaan toisistaan. Arvioimme, että vaikutukset ovat pääosin yritysten sisäisiä kertaluonteisia ja jatkuvia kustannuksia, kun prosesseja rakennetaan ja niiden ylläpitoa jatketaan.

Suomalaiset pörssilistatut suuryritykset ovat jo varsin pitkällä, joten emme näe merkittäviä lisäkustannuksia liittyen vastuullisuusprosessien rakentamiseen, mikäli ne on hyvin suunniteltu ja strategisesti liiketoiminnassa arvioitu. Lisäksi arvioimme, että ainakin tällä hetkellä globaalisti herkällä kauppapolitiikalla ja siihen liittyvällä near-shoring-ilmiöllä tulee olemaan vaikutuksia alihankintaketjuihin, jotka pitkälle edesauttavat yritysvastuudirektiivin käytännön toteuttamista. Ilmastotavoitteiden osalta puhtaan energian saanti ja niihin liittyvien teknologioiden kehittyminen puolestaan aikatauluttavat ja määrittelevät pitkälti ilmastotavoitteiden saavuttamista ja niihin liittyviä kustannuksia.