Väestönmuutos tuulee beibi, ja se tekee kipeää - katsaus pitkän aikavälin talousennusteisiin

Talousennustaminen on vaikeaa edes muutaman kvartaalin päähän, mutta vielä vaikeampaa se on vuosikymmenten päähän. Siitä huolimatta osa ekonomisteista on näihin ennusteisiin ryhtynyt, ja pääteemoihin on helppo omissakin mielipiteissä yhtyä. Goldman Sachsin ekonomistit julkaisivat äskettäin tutkimuksen, jossa globaalit talousennusteet ulottuvat aina vuoteen 2075 asti.

Kaksi asiaa näyttää olevan todennäköisiä ja monissa muissakin ennusteissa läsnä: talouskasvu hidastuu ja Eurooppa menettää asemiaan globaalissa kilpailussa. Siinä missä maailman suurimmat taloudet olivat vuonna 2022 järjestyksessä Yhdysvallat, Kiina, Japani, Saksa ja Intia, vuonna 2075 Saksa ei uudessa ennusteessa mahdu kärkiviisikkoon, vaan tippuu sijalle 9. Samoin Iso-Britannia menettää vuoden 2022 sijoituksensa 6 ja tippuu 2075-ennusteessa sijalle 10 ja Ranska sijalta 7 sijalle 15. Vuonna 2075 kärkisijoilla keikkuvat nykyiset kehitysmaat ja Yhdysvallat: suurimpana Kiina, sitten Intia, USA, Indonesia ja Nigeria.

Kuvio. Pitkän aikavälin talouskasvuennuste talousalueittain. Lähde: Gedminas ja Daly

Numeerisia ennusteita mielenkiintoisemmat ovat maailmantalouden pääteemat, joita makrokommenteissanikin on sivuttu. Käsittelen ne yksitellen:

Talouskasvun hidastuminen väestötrendien seurauksena. Tämän ei pitäisi tulla kenellekään yllätyksenä, että väestön määrän kasvun hidastuessa työvoiman määrä laskee, mikä vaikuttaa negatiivisesti talouskasvuun ja saattaa olla myös tärkeä inflaation ajuri. Väestön kasvu on puolittunut viimeisen 50 vuoden aikana 2 %:sta alle 1 %:iin, ja sen odotetaan pysähtyvän seuraavien vuosikymmenien aikana. Yllätyksenä on tullut väestön kasvuennusteiden lasku. Pitkän aikavälin ennusteita on korjattu selvästi alaspäin vuoteen 2017 verrattuna, kuten alla olevasta kuviosta näkyy.

Kuvio. YK:n väestönkasvuennuste. Lähde: Gedminas ja Daly

Tämän seurauksena myös talouskasvuennusteet ovat laskeneet: 10 vuotta ennen finanssikriisiä globaali talouskasvu oli km. 3,6 % vuosittain, 10 vuotta ennen koronapandemiaa 3,2 %. Vuosina 2024-2029 tutkimuksessa odotetaan sen laskevan 2,8 %:iin ja hidastuvan tästä eteenpäinkin.

Kuvio. Pitkän aikavälin talouskasvuennuste. Lähde: Gedminas ja Daly

Väestön kasvun hidastuminen on pelkän bkt-kasvunäkymän kannalta negatiivinen asia, mutta ympäristön kestävyyden ja kuormituksen kannalta positiivista. Siksi luottaminen ei ole vain yhteen mittariin, vaan taloutta pitäisi tässäkin tarkastella kokonaisuutena.

Kehittyneiden talouksien valloitus jatkuu. Samalla tämä tarkoittaa yhä suurempaa kehittyvien talouksien siivua globaalista bkt-kakusta sekä kehittyvien talouksien konvergoitumista kohti ”keskiluokkatalouksia”. Tämä valloitus linkittyy vahvasti myös väestön kasvuun: keskimääräistä nopeamman väestön kasvun maat, kuten Nigeria ja Intia kuuluvat maailman suurimpiin talouksiin 2075.

Yhdysvaltain vuosikymmen tuskin toistuu. Yhdysvaltain talous on ylisuorittanut ennusteisiin nähden viimeisen vuosikymmenen aikana, ja osin tämä on vahvan dollarin ansiota. Vahva dollari nimittäin kasvattaa nimellistä dollarimääräistä bkt:ta ja on sitä kautta johtanut ennusteylityksiin. Kyseenalaista kuitenkin on, saammeko kokea uuden ”dollarin vuosikymmenen”. Tutkijat eivät tähän usko, vaan ennemminkin kehittyvien markkinoiden vahvistumiseen ja Yhdysvaltain kasvupotentiaalin kapenemiseen. Näkemystä puoltaa myös se, että ostovoimakorjatuin termein ”yliarvostetun” dollarin pitäisi painua seuraavien vuosien aikana.

Lähde: Bloomberg

Vähemmän globaalia eriarvoisuutta, enemmän sisäistä eriarvoisuutta. Kehittyvien talouksien nousu ja kehittyneiden talouksien kasvupotentiaalin supistuminen johtaa globaaliin tulojen uudelleenjakoon ja sitä kautta taloudellisen eriarvoisuuden supistumiseen tulevina vuosikymmeninä. Sen sijaan talouksien sisällä eriarvioisuus tulee tutkimuksen mukaan lisääntymään. Tähän vaikuttavat monet tekijät työmarkkinoiden rakenteesta poliittisiin valintoihin. Taloudellinen eriarvioisuus koki sysäyksen koronapandemian aikana ja myös keskuspankkielvytyksen arveltiin ruokkivan varallisuuseroja. Mielenkiinnolla siis odotamme, kuinka nykyiset trendit tuloeroihin ja kokonaistuloihin vaikuttavat.

Otsikon innoittajana oli tällä kertaa Antti Tuiskun Elämä tuulee beibi -kappale