Pörssiluisu voi antaa detox-kuurin kulutukselle

Donald Trump ei tällä kertaa presidenttinä tunnu välittävän pörssilaskusta, mutta ehkä kannattaisi. Pahimmassa tapauksessa se antaa detox-kuurin myös kulutukselle.

Viime viikot ovat olleet osakemarkkinalla pomppuisia, ja Wall Streetillä koko vuosi on alkanut heikonlaisesti. Tulliuhka hermostuttaa sijoittajia, sillä sen aiheuttamat vaikutukset ovat vielä sumun peitossa ja vain arvailujen varassa.

Sen sijaan itse pörssilasku voi laukaista negatiivisen vaikutuksen kulutukseen varallisuusvaikutuksen vuoksi. Koronapandemian aikana elvytys ja varallisuushintojen nousu antoi tiettävästi kovan sysäyksen kulutukseen USA:ssa. Tuolloin Bloomberg uutisoi, että varallisuusefekti, eli varallisuushintojen nousu ja sen vaikutus kulutuskysyntään, oli vahvistumassa voimakkaimmaksi vuosikymmeniin.

Omistaminen kannattaa etenkin silloin, kun pörssi-indeksit ja asuntohinnat nousevat, mutta niiden kääntyessä laskuun myös varallisuusvaikutus kääntyy negatiiviseksi, eli antaa signaalin kulutuksen supistamiselle, ja pörssiluisun jatkuessa saatamme olla keskellä tämän kaltaista käännettä. Varallisuusvaikutusta voimistaa edelleen se, että etenkin rahoitusvarallisuus keskittyy rikkaammalle kansanosalle, ja he muodostavat myös suurimman osan kulutuksesta. Wall Street Journal uutisoi helmikuussa, että rikkaimman 10 %:n (yli 250 000 $ vuodessa tienaavien kotitalouksien) kulutus muodosti vuoden 2024 syksyllä jo puolet kokonaiskulutuksesta. Artikkelissa todetaankin osuvasti, että “rikkaat eivät ole koskaan olleet varakkaampia, kuluttaneet enemmän ja talous ei ole koskaan ollut heistä riippuvaisempi”.

Lähde: WSJ

Varallisuusvaikutus on suhteellisen ahkerasti tutkimusalue taloustieteessä, ja koluamieni tutkimusten perusteella kaksi asiaa nousee usein esiin: 1) varallisuusvaikutus on yleisesti voimakkaampi asunto- kuin rahoitusvarallisuudessa ja 2) Yhdysvalloissa varallisuusvaikutus on voimakkaampi kuin Euroopassa. Jälkimmäistä selittää esimerkiksi se, että amerikkalaiskotitalouksilla eläkevarat ovat osakkeissa ja rahastoissa. Ensimmäisen suuruudesta on laaja skaala tuloksia, ja osassa rahoitusvarallisuudella voi olla merkittäväkin vaikutus kulutukseen. Esimerkiksi NBERin 2019 julkaistussa tutkimuspaperissa saatiin tulokseksi, että marginaalinen kulutusalttius yhtä osakevarallisuuden dollaria kohden on 3,2 senttiä vuodessa. Tämä tarkoittaisi, että kun osakevarallisuus laskisi 10 000:lla dollarilla, kulutus vähenisi vastaavasti 320 dollarilla. Äkkiseltään summat eivät ole suuren suuria, mutta kertautuessaan yli kotitalouksien alkavat jo tuntua kokonaiskulutuksessa. Lähikuukausien kulutusdata näyttää, miten varallisuusvaikutus lopulta toteutuu taloudessa.