Kohina pörsseissä on lisääntynyt
Luin äskettäin mielenkiintoisen artikkelin, jossa mainittiin, että informaatiotulvan aikakaudella myös volatiliteetti markkinalla uuden tiedon tullessa julki on lisääntynyt. Tässä TS Lombardin artikkelissa oli lainattu The Economist -lehden kuviota, jossa käy hyvin ilmi lisääntynyt herkkyys markkinahälylle. Alla olevassa kuviossa näkyy, kuinka velkakirjamarkkina on nykyään kaksi kertaa volatiilimpi päivinä, jolloin julkaistaan tärkeitä makrolukuja tai tehdään korkopäätöksiä verrattuna ”tavallisiin” päiviin. Myös osakemarkkinalla dataherkkyys on kasvanut viime vuosina.
Kuvio. Vaihtelu osakeindekseissä ja velkakirjakoroissa datajulkistusten aikoihin. Lähde: The Economist.
Luonnollisesti kyseisenlainen muutos ja tarttuminen yksittäisiin datapisteisiin lisää hälyä myös sijoittajien keskuudessa ja vaikeuttaa metsän näkemistä puilta. Olen makrokommenteissani yrittänyt tuoda esille sitä, että yksittäisellä datapisteellä ei juuri ole vaikutusta talouden suureen kuvaan, mutta markkinanarratiivia se näyttää muuttavan merkittävälläkin tavalla. Esimerkiksi Yhdysvalloissa vaadittiin vain yksi odotettua parempi työllisyysraportti ja yksi tavallista ”kuumempi” inflaatiokuukausi muuttamaan talouskonsensus ensin ”soft landing” -narratiivista (inflaation ja talouskasvun hidastuminen ilman taantumaa) ”soft landing” -puheeseen (talouskasvu jatkuu vahvana ja inflaatiopaineet pitävät myös korkotason odotettua korkeampana). Muutoksen voi havaita korkomarkkinalla ja yllätysindekseissä, mutta myös salkunhoitajakyselyissä, joissa on alettu taas uskoa no landing -skenaarioon (ks. kuviot alla).
Kuvio. Kyselyvastaukset, "no landing" vai "hard landing". Lähde: TS Lombard.
Kuvio. Yllätysindeksit ja korot. Lähde: TS Lombard.
Mitä sijoittajan pitäisi tästä sitten ajatella? Ensinnäkin on hyvä tiedostaa tämä lisääntyneen volatiliteetin aikakausi ja pitää pää kylmänä silloinkin, kun taantumaindikaattorit tai inflaatiolukemat näyttävät punaista. Olemme edelleenkin toipumassa poikkeuksellisista talousoloista, joten perinteiset mittarit eivät aina päde. Sen ovat näemmä tiedostaneet myös keskuspankit, jotka ”ohjeistusten” sijaan ripustautuvat datariippuvuuteen.