Keskuspankit peruvat sanojaan koronnostoista ympäri maailman
Federal Reserve sen aloitti ja muualla sitä jatketaan. Täyskäännös kommunikaatiossa ja sanojen peruminen koronnostoista näyttää tulevan esiin myös pienemmissä keskuspankeissa heijastellen samalla odotettua heikompaa talousympäristöä. Eilen esimerkiksi Ruotsin keskuspankki piti ohjauskorkonsa odotetusti ennallaan -0,25 %:ssa, mutta perui puheensa ensimmäisestä koronnostosta ensi vuoden puolella. Samalla keskuspankki pidensi arvopapereiden osto-ohjelmaansa vuoden 2020 joulukuuhun. Se perusteli näkemystään epävarmalla talousnäkymällä ja heikentyneillä inflaatio-odotuksilla, mikä näyttää olevan selityksenä yhä useammin korkokokouksissa. Tämä siitäkin huolimatta, että Ruotsin talous kasvoi Q4:lla 2,4 % ylittäen selvästi ennusteet. Päätöksen seurauksena Ruotsin kruunu heikkeni selvästi euroa vastaan.
Ruotsin keskuspankin päätös oli mielestämme osoitus hyvin huonosta näkyvyydestä taloudessa tällä hetkellä, minkä vuoksi keskuspankit ovat siirtyneet odottavalle kannalle rahapolitiikassaan. USA:n Federal Reserve ehti ainoana suurena keskuspankkina nostaa ohjauskorkoaan, mutta nyt senkin suhteen odotukset ovat ennemminkin kallellaan ohjauskoron laskun suuntaan.
Poliittista painetta Turkissa?
Huolestuttavampaa on kehitys Turkissa, jossa keskuspankin itsenäisyys näyttää jälleen olevan vaakalaudalla. Turkin keskuspankki piti ohjauskorkonsa ennallaan 24 %:ssa, jossa se on ollut syyskuusta lähtien. Maan inflaatio laukkaa kuitenkin lähellä 20 %:n vauhtia ja ruuan inflaatio on jo 30 % vaikeuttaen merkittävästi kuluttajien elämää. Lisäksi Turkin liiran syöksy on jälleen pahentunut. Esimerkiksi dollaria vastaan liira on painunut kuluvan vuoden aikana jo n. 10 % viime vuoden 30 %:n tiputuksen jälkeen.
Turkin keskuspankki on yrittänyt vakauttaa kurssia koronnostoin ja onnistuikin tehtävässään hetkellisesti viime syksynä, mutta nyt markkina on alkanut jälleen epäillä maan suoriutumiskykyä. Tästä huolimatta Turkin keskuspankki poisti edellisten kokousten näkemyksen siitä, että on valmis nostamaan korkoja tarvittaessa inflaatiota vastaan taistellakseen. Käännös kommunikaatiossa herätti välittömästi huolia siitä, onko keskuspankki joutunut jälleen poliittisen painostuksen alaiseksi. Turkin presidentti Tayyip Erdogan on julistautunut korkojen viholliseksi ja arvostellut keskuspankkia koronnostoista kovin sanoin. Kun otetaan huomioon, että inflaatio on jälleen kiihtynyt, keskuspankin taipuminen viestinnässään kyyhkymäiseen suuntaan vaikuttaa kummalliselta ilman painostusta. Valuuttamarkkinalla huolta itsenäisyydestä heijasteli Turkin liiran heikkenemisen jatkuminen euroa ja dollaria vastaan eilisen korkopäätöksen jälkeen.